Salomäki ja Bergius tavoittelevat huipputuloksia hallikisoissa

Salomäki ja Bergius tavoittelevat huipputuloksia hallikisoissa

Yleisurheilijoiden leiri Potschefstroomissa Etelä-Afrikassa oli erityisen tärkeä suomalaisille seiväshyppääjille Eemeli Salomäelle ja Jere Bergiukselle. Molemmat haluavat tulevaan arvokisakesään ihanteellisen lähtökohdan: tavoitteena on rikkoa Lontoon olympiaraja jo talven hallikisoissa.



Lontoon olympiarajan 572 ylittäminen hyvissä ajoin on erityisen tärkeää Helsingin 2012 EM-kilpailuja varten. Stressi olympiarajasta ja tuloksen jahtaaminen alkukesän mahdollisesti epävakaissa oloissa voisi hankaloittaa ratkaisevalla tavalla Salomäen ja Bergiuksen EM-valmisteluja.

- Olympiaraja on hallikauden tavoite. Sitten ei tarvitsisi enää kesällä stressata sen kanssa. Siinä tilanteessa voisi keskittyä täydellisesti ensin Helsingin EM-kisoihin ja sen jälkeen samanlaisella latauksella olympialaisiin, Bergius pohtii uuden vuoden haasteita.

Salomäki ottaa hallikisat yhtäläisellä vakavuudella.

- Ennen olen suhtautunut hallikisoihin vähän niin, että teen kunnon tulokset kesällä. Nyt hallikaudella pitää olla hyvässä kunnossa, sillä tulosrajat on tehtävä hallissa, Salomäki kertoo.

Toistaiseksi sekä Salomäki että Bergius ovat hypänneet kesäisin korkeammalta kuin hallikisoissa. Molempien ennätys on 560. Bergius on päässyt hallissa 550 ja Salomäki 545.

Steve Rippon – lajikonsultti Australiasta

Potshefstroomissa kaksikon harjoittelua seurasi syksyllä palkattu australialainen lajikonsultti Steve Rippon. Rippon korostaa painokkaasti harjoittelun tasapainoisen kokonaisuuden hallintaa, mutta leirin teemaan sisältyi myös yksityiskohtia, päällimmäisenä seipään kuoppaanvienti.

- Eemeli ja Jere ovat hioneet seipään laskua ja kuoppaanvientiä ja he ovatkin kehittyneet siinä hyvin kolmen viime kuukauden aikana, Rippon kertoo.

Salomäki ja Bergius ovat 24-vuotiaita. Rippon uskoo, että heidän lahjakkuutensa taso nähdään vasta Rion 2016 olympialaisten aikoihin.

- Urheilussa on lopulta kyse potentiaalin maksimaalisesta hyödyntämisestä. Se toteutuu, jos esimerkiksi seiväshyppääjä voi harjoitella useita vuosia terveenä ja saa harjoittelussaan kaiken – juoksun, fysiikan ja tekniikan – tasapainoon, Rippon jatkaa.

Välitavoitteiden kautta Rion olympialaisiin

Rion kisoihin mennessä suomalaisten pitää saada kokonaisuus tasapainoon ja hankkia ohessa kokemusta kovista kilpailuista. On ratkaisevaa, että kehitys jatkuu niin, että molemmat pääsevät lähivuosina arvokisoihin ja niissä myös finaaleihin.

- Suomalaisella seiväshypyllä on vahvat perinteet. Suomalainen systeemi on tuottanut jatkuvasti hyppääjiä 550-560 tasolle. Nyt minun pitäisi auttaa, jotta urheilijat kehittyisivät siitä arvokisojen finaalitasolle. Kyse on oikeastaan olemassa olevan systeemin hienosäädöstä, Rippon selvittää.

Ripponin unelma on nähdä esimerkiksi Salomäki ja Bergius kamppailemassa olympiamitaleista neljän vuoden kuluttua.

- Vielä en uskalla sanoa, mihin kaksikon lahjat riittävät. Kun he hyppäävät 580, tiedän, voivatko he yltää yli kuuteen metriin.

- Myös välitavoitteet ovat tärkeitä, sillä menestystä sopii odottaa seiväshyppääjältä vasta, kun urheilijalla on jo kokemusta muutamasta arvokisafinaalista. Menestys heti ensimmäisissä arvokisoissa on harvinaista, Rippon pohtii.